Julkaistu , SopettajaKirsi

Erilaisten asioiden takia blogikirjoitteluni on ollut viime maaliskuun jälkeen olematonta, vaikka hommia lasten kanssa on tehty ahkerasti. (Viimeisimpänä kompastuskivenä tenniskyynärpää, joka ilmeiseti on aiheutunut ahkerasti sormeilusta. Kannattaa siis tarkkailla työergonomiaa...) Keväällä saattelin haikein mielin oppilaani 3-luokalle ja aloitin syksyllä uuden porukan kanssa: 12 ekaluokkalaista ja 9 tokaluokkalaista. Lisäksi liukuoven takana yhteistyökumppanina 11 innokasta esikoululaista. Tavallaan homma alkoi alusta, vaikka taskussa olikin jo paljon kokemusta, työkaluja ja näkemystä.  Uusi kiinnostava haaste onkin ollut se, miten eri-ikäiset lapset (joista suuri osa ei vielä osaa lukea ja kirjoittaa) voivat yhdessä työskennellä mielekkäällä tavalla käyttäen iPadeja oppimisen välineenä.

Sovellusten määrä koneissa on karsiutunut entisestään. Eniten olemme käyttäneet hyötyohjelmia, joilla lapset voivat tuottaa omia juttujaan, kuten iAWriter, Book Creator, iMovie, Puppet Pals, Drawing pad ja tietysti kamera ja videokamera. Oppimispelejä on tietysti käytössä, mutta suhteellisen vähän. Viihdepelien osuutta koulukäytössä olevissa koneissa olen pohtinut koko hankkeen ajan paljon ja olen kyllä kallistumassa hyvin puritaaniselle linjalle; haluaisin satsata hyviin oppimispeleihin viihdepelien asemasta. Hay Dayn kaltaiset pelit viihdyttävät ja koukuttavat kyllä aikuisenkin (nimimerkillä kokemusta on) mutta tarvitaanko niitä koulussa? Ongelmana onkin varmaan se, että hyviä oppimispelisovelluksia iPadiin ei ole vieläkään ainakaan suomeksi kovinkaan paljoa saatavilla.

iPadillla työskentely kiinnostaa ja motivoi lapsia valtavasti. Tämän syksyn helmiä oli tilanne, jossa ekaluokkalaisten kanssa kokosimme kirjainlapuista  tavuja ja sanoja, jotka kirjoitettiin iPadilla. Eräs lapsi, jolle kynä- paperi-hommat ja lukemaan opettelu on erittäin epämieluisaa, kirjoitti valtavan määrän sanoja ja tokaisi tunnin lopussa: "Tämä Padilla kirjoittaminen on kyllä ihan parasta.  Jos käytössä on näin innostava työkalu, meidän aikuisten kannattaa todella miettiä, miten sitä hyödyntää oppimisessa.

Jatko-osassa ajatuksia vertaisoppimisesta.